Useassa eri mediassa on viime aikoina ollut juttuja sähkömarkkinoiden hintojen noususta. Monet asiakkaat ovat huomanneet tämän myös uutta määräaikaista sopimusta tehtäessä, jos tarjoushintaa on verrannut edellisen sopimuskauden energiamaksuun. Lännen Omavoima ostaa kaiken asiakkaille myymänsä sähkön tukkumarkkinoilta. Näin ollen tukkumarkkinoiden hintamuutokset ja tulevaisuuden hintoja kuvaavien johdannaisten hintamuutokset näkyvät myös loppuasiakkaiden sähkön hinnassa.

Merkittävä vaikutus sähkön tukkuhintoihin on raaka-aineiden, etenkin kivihiilen, sekä päästöoikeuden hintakehityksellä. Lisäksi lähikuukausien ja kvartaalien hintakehitykseen vaikuttaa Pohjoismaiden hydrologinen tilanne, eli systeemissä olevan lumen ja veden määrä.

Sähkön tukkuhinnat ja myös loppuasiakkaiden energiamaksut saavuttivat useamman vuoden laskun jälkeen alimman tason keväällä 2016. Tämän jälkeen tukkuhinnat nousivat hitaasti ylöspäin aina viime vuoden lopulle saakka. Viime vuoden lopulla alkanut EU:n päästökaupan päästöoikeuden sekä kivihiilen hintojen nousu vauhditti vuoden 2019 johdannaisten hinnat voimakkaampaan nousuun (kuva yläpuolella).

Sähkön tukkuhinnat ja myös loppuasiakkaiden energiamaksut saavuttivat useamman vuoden laskun jälkeen alimman tason keväällä 2016.

Päästöoikeuden hinta onkin yli kaksinkertaistunut viime vuoden lopun hintatasosta. Muutoksen vaikutus loppuasiakkaiden arvonlisäverolliseen sähkön hintaan olisi lähes 1 snt/kWh, jos muut hintatekijät pysyisivät samoina. Suurimpina syinä päästöoikeuden hinnan nousuun ovat ensi vuonna voimaan tuleva päästöoikeusmarkkinoiden vakautusmekanismi sekä muutaman vuoden kuluttua alkava uusi päästökauppakausi. Molemmat johtavat päästöoikeuksien määrän vähentämiseen, mikä kysynnän pysyessä samana tai kasvussa, johtaa hintojen nousuun. Päästökaupalla pyritään vähentämään haitallisia päästöjä, mikä alentaa ilmaston lämpenemistä.

Kivihiilen hinta liikkuu globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talouden hyvä veto ja esimerkiksi Kiinassa kasvanut kivihiilen kysyntä ovat nostaneet kivihiilen ensi vuoden johdannaishintaa noin 20 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikajaksolla.

Lomailijan kannalta viime kuukausien säät ovat olleet suotuisat, mikäli helle ei ole ollut jo liian tukalaa. Sähkömarkkinoiden kannalta viimeisten kuukausien aikana, poikkeuksellisen kauan jatkunut, kuiva sekä lämmin säätyyppi koko Pohjoismaissa, on nostanut tukkusähkön hintaa. Suomen sademäärät eivät juurikaan Pohjoismaiden hintatasoon vaikuta, mutta esimerkiksi Norjassa vesivoimalla tuotetaan noin 90 prosenttia sähköstä. Hydrologinen tilanne Pohjoismaissa on tällä hetkellä lähes 25 TWh alle ajankohdan keskimääräisen tason. Määrä vastaa noin neljännestä Suomen koko vuoden sähkön kulutuksesta. Puuttuva määrä täytyy korvata Euroopasta tuotavalla kalliimmalla sähköllä tai kalliimmilla tuotantomuodoilla tuotettavalla sähköllä.

Nyt näyttää siltä, että vuoden 2016 kevään hintatasoon ei ihan lähiaikoina olla palaamassa. Lähitulevaisuudessa kannattaa seurata voimistuvatko uhkaa talouden hyvälle vedolle tuovat, kauppasotapuheet suuremmiksi teoiksi. Tämä saattaisi aiheuttaa painetta raaka-aineiden hintoihin, mikä voisi johtaa myös tukkusähkön hinnan laskuun.

Nyt näyttää siltä, että vuoden 2016 kevään hintatasoon ei ihan lähiaikoina olla palaamassa.

Lisäksi kannattaa seurata kuinka kauan kuiva sekä lämmin säätyyppi jatkuu ja missä vaiheessa säätyyppi muuttuu sateisemmaksi, mikä saattaisi kääntää tukkusähkön hinnan laskuun. Paikallisesta näkökulmasta on kiinnostavaa seurata myös, miten Olkiluodon kolmannen reaktorin testaukset sujuvat ja tuleeko laitos kaupalliseen käyttöön loppukesästä 2019.

Kirjoittaja Marko Kuittinen toimii riskienhallintapäällikkönä Lännen Omavoimassa.