Edellinen markkinakatsaus julkaistiin maaliskuun alkupuolella. Tuolloin kerrottiin poikkeuksellisen lauhan ja sateisen talven vaikutuksista sähkömarkkinoihin. Mutta silloin ei vielä ollut näköpiirissä sitä millainen kevät tänä vuonna lopulta koettiin, kun koronavirus sulki käytännössä suurimman osan meistä neljän seinän sisälle useaksi kuukaudeksi. Luonnollisesti koronaviruksella oli ja on vaikutusta myös sähkömarkkinoihin.

Luonnollisesti koronaviruksella oli ja on vaikutusta myös sähkömarkkinoihin.

Energiateollisuus ry:n julkaisemien Suomen sähkönkäyttötilastojen mukaan ihmisten jääminen etätöihin ei ole nostanut kotitalouksien sähkön kulutusta edellisen vuoden vastaavia kuukausia korkeammalle. Teollisuuden sähkönkulutus on laskenut noin 8 % edellisestä vuodesta huhti- ja toukokuussa, mutta kulutuksen lasku oli samaa tasoa tai reilusti korkeampi myös joulu-helmikuussa. Koronaviruksella voidaan sanoa olleen vaikutusta teollisuuden sähkön kulutukseen, mutta koko maan tilastoja katsottaessa merkitys on ollut maltillinen. Tosin on hyvä huomioida, että alueelliset erot ovat suurempia ja esimerkiksi Vakka-Suomessa kulutuksen lasku on ollut suurempi johtuen teollisuuden keskittymisestä tietyille toimialoille.

Tulevaisuuden hintakehitystä kuvaavien johdannaisten markkinahinnat laskivat yhdessä esimerkiksi osakemarkkinoiden kanssa, koronan sulkutoimien aiheuttaman markkinapaniikin aikana. Hintojen laskua vielä voimisti poikkeuksellisen lauha talvi, mikä nosti lumen ja veden määrän Norjassa korkeimmalle tasolle yli kymmeneen vuoteen. Lisäksi koronan sulkutoimenpiteet ovat laskeneet sähkön kulutusta, jolloin ylimääräisestä vedestä on normaalitilannetta vaikeampi päästä eroon.

Yllä olevassa kuvassa on esitetty muutaman eri raaka-aineen indeksoitu hintakehitys tämän vuoden alusta alkaen. Kuvasta nähdään, että viime aikoina koettu positiivisempi markkinasentimentti osakemarkkinoilla on nostanut myös raaka-aineiden hintoja. Erityisesti öljyn sekä päästöoikeuden hinnat ovat nousseet keväällä nähdyistä tasoista ja esimerkiksi päästöoikeuden hinta on jo korkeammalla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamia sulkutoimia. Hintojen nousun sekä historiallisen korkeilta tasoilta laskeneen hydrologisen balanssin seurauksena, ovat myös johdannaisten markkinahinnat Suomessa nousseet likimain maaliskuussa olleille hintatasoille.

Viime aikojen noususta huolimatta markkinahinnat ovat tasolla, joka mahdollistaa kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen tekemisen matalammalla energiamaksulla kuin lähikuukausien aikana päättyvä kaksi vuotta sitten tehty sopimus.

Epävarmuus tulevasta hintakehityksestä on kuitenkin poikkeuksellisen suurta, enkä ainakaan minä uskalla sanoa varmaksi, että koronaviruksen vaikutukset olisi jo kokonaisuudessaan nähty. Keväältä julkistettu talousdata on ollut odotetun heikkoa ja mielenkiinto kääntyykin lähikuukausien sekä kvartaalien tietoihin. Jos kehitys säilyy heikkona, täytyy keskuspankkien tukea taloutta edelleen tai osakemarkkinat sekä raaka-aineiden hinnat kääntyvät takaisin laskuun. Viime aikojen noususta huolimatta markkinahinnat ovat tasolla, joka mahdollistaa kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen tekemisen matalammalla energiamaksulla kuin lähikuukausien aikana päättyvä kaksi vuotta sitten tehty sopimus.

Ainakin tunneittain vaihtuvalla hinnalla sähkönsä ostavat ovat huomanneet viime päivinä toteutuneet korkeammat spot-hinnat. Esimerkiksi torstaina 25.6 päivän keskihinta nousi jopa 10 c/kWh (sis. alv 24 %) tasolle ja korkeimman tunnin hinta jopa 25 c/kWh tasolle. Samaan aikaan Norjassa hinnat ovat suunnilleen 0,6 c/kWh tasolla, joten maiden välinen hintaero on poikkeuksellisen suuri.

Kuten yleensä, korkeat hinnat ovat useamman tekijän summa, mutta suurimpana syynä ovat siirtoyhteysrajoitukset Norjan ja Ruotsin välillä, jolloin Ruotsiin ja edelleen Suomeen ei saada siirrettyä riittävästi edullisempaa sähköä. Toinen iso tekijä on Ruotsin ydinvoiman matala tuotantoaste tällä hetkellä, kun vain noin 40 % tuotantokapasiteetista on parhaillaan käytössä. Ydinvoimaoperaattorit ovat pidentäneet huoltotaukoja viime aikojen matalien markkinahintojen takia. Esimerkiksi torstain 25.6. hintoja nosti muutamaa edellistä päivää korkeammaksi se, että yhden Forsmarkin reaktorin tehoa jouduttiin pudottamaan 50 % normaalista ja lisäksi yhden Ringhalsin reaktorin paluu verkkoon viivästyi joillakin päivillä. Kolmantena tekijänä oli normaalia matalampi tuulituotanto, mutta sen merkitys oli tällä kertaa pienempi.

Ydinvoimakapasiteettia on saatu takaisin, mutta siirtorajoitukset Norjan ja Ruotsin välillä ovat jatkumassa pidemmälle kesään. Aluehintaero tulee näin ollen pysyttelemään korkealla, mutta kesäkuun koettujen lopulla hintojen tasolle ei hintojen odoteta nousevan. Paluu lähempänä normaalia oleviin lämpötiloihin sekä hieman normaalia voimakkaammat tuulet myös laskevat Suomen hinta-alueen spot-hintaa. Yksittäiset korkeamman hinnan päivät eivät merkittävästi nosta sähkölaskun suuruutta ja Priima-tuotteella sähköä ostavat asiakkaat ovat koko alkuvuoden hyötyneet erittäin edullisista hinnoista.

Kirjoittaja Marko Kuittinen toimii riskienhallintapäällikkönä Lännen Omavoimassa.

• Haluatko ajankohtaista energia-asiaa sähköpostiisi? Tilaa Omaa voimaa -uutiskirje tästä.