Edellisessä markkinakatsauksessa selvitettiin, kuinka Suomi selvisi alkuvuoden pakkasista ja katsottiin hieman seuraavan talven tilannetta ja OL3:n vaikutusta sähkön tuontiriippuvuuteen. Tällä kertaa selvitämme syitä kevään hintatilanteeseen ja katsomme tulevien vuosineljännesten sekä vuosien hintanäkymiä.

Yhteispohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä sähkön hinnat seuraavan päivän tunneille määritellään tuntikohtaisen kysyntä- ja tarjontakäyrän leikkauspisteestä vuoden jokaisena päivänä. Seuraavan päivän hinnat tulevat julki edellisenä päivänä noin kello 14 Suomen aikaa. Tässä markkinapaikassa on viimeisten viikkojen aikana nähty voimakasta hintojen vaihtelua päivien sekä myös päivän sisäisten tuntien välillä. Onko sähköpörssiin tullut kevätale ja kuinka kauan alen odotetaan jatkuvan?

Yllä olevasta kuvasta nähdään Suomen hinta-alueen spot-hinnan päiväkeskiarvo toukokuun alusta viime päiviin saakka. Kuvasta voidaan todeta, että sähköpörssin kevätale oli totta, mutta alehintojen löytämiseen täytyy hieman nähdä vaivaa. Tosin toisin kuin kodinkoneliikkeiden alennuksissa saattaa käydä, tämä tavara ei lopu kaupasta kesken, riittää kun asiakas huomaa alehinnat ennen kuin kyseinen tunti alkaa ja hänellä on tuntihinnoiteltu sähkösopimus. Hyötyäkseen matalista hinnoista asiakkaan on myös tiedostettava, että seuraavana päivänä hinnat voivat olla selvästi korkeammat. Näin kävi esimerkiksi 12.5. ja 13.5. päivien välillä, jolloin jälkimmäisen päivän keskihinta oli noin 6 snt/kWh edellistä päivää korkeampi.

Alimmillaan toukokuun alkupuolella Suomen hinta-alueen tuntihinnat ovat menneet yksittäisten tuntien osalta jopa alle 0,5 snt/kWh tason. Toteutuakseen näin matalat hinnat vaativat usean eri tapahtuman toteutuvan samaan aikaan. Kuten arvata saattaa edullisimmat hinnat toteutuivat päivinä, jolloin sähkön kulutus oli matalalla eli vappuna sekä toukokuun toisena sunnuntaina.

Alimmillaan toukokuun alkupuolella Suomen hinta-alueen tuntihinnat ovat menneet yksittäisten tuntien osalta jopa alle 0,5 snt/kWh tason. Toteutuakseen näin matalat hinnat vaativat usean eri tapahtuman toteutuvan samaan aikaan. Kuten arvata saattaa edullisimmat hinnat toteutuivat päivinä, jolloin sähkön kulutus oli matalalla eli vappuna sekä toukokuun toisena sunnuntaina.

Toinen tekijä hintojen laskussa oli samalle aikajaksolle ajoittuneesta lämpimästä säästä johtunut lumien sulaminen, mikä nosti vesivirtaamat korkealle Norjassa ja Ruotsissa. Molemmissa näistä maista vesivoimalla tuotetaan merkittävä osuus sähköstä ja etenkin Norjassa vesivoimatuottajat menettävät välillä kontrollin tuotantoonsa, koska laitosten yhteydessä ei aina ole varastoaltaita kattamaan nopeasti kasvavat virtaamat. Lumen sulamisesta johtuva virtaamien hetkellinen kasvu on jokavuotinen jännityselementti sähkömarkkinoilla. Tänä vuonna jännitys näyttää jäävän lyhytaikaiseksi johtuen talven ajalta selvästi normaalia matalammaksi jääneestä lumen määrästä. Tämä saattaa Suomessa tuntua erikoiselta, kun tietoa peilataan täällä koettuun lumitalveen. Ikävä kyllä Suomen lumi- tai vesimäärällä ei edelleenkään ole merkittävää vaikutusta sähköpörssin hintatasoon.

Kolmantena tekijänä oli vielä samaan ajankohtaan osunut normaalia suurempi tuulituotannon määrä. Tuulituotannon kasvu lähivuosina johtaa jatkossa yhä useammin tilanteeseen, missä spot-hinnat laskevat hetkellisesti alas. Kolikon kääntöpuolella on, että tuulituotannon kasvu on laskenut markkinahintoja, mikä on johtanut tasaisempaan tuotantoon kykenevien tuotantolaitosten sulkemiseen. Näin ollen hetkien, jolloin tuulta tai muuta uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä ei ole riittävästi saatavilla, hinnat nousevat korkealle. Matalasta kulutuksesta johtuen alimmat tuntihinnat toteutuvat todennäköisesti yöaikaan. Tätä tukee myös tuulituotannon profiili, mikä tutkimusten mukaan ajoittuu ilta- ja yöaikaan, eikä päivälle, jolloin sähkön tarve olisi korkeampi.

Tulevien vuosineljännesten ja vuosien markkinahintoja kuvaaviin johdannaismarkkinoihin aikaisemmin tässä kuussa nähty hinta-ale ei ole merkittävästi vaikuttanut. Toki hinnat ovat hieman laskeneet viimeisten viikkojen aikana, mutta lähimpien vuosineljännesten hinnat ovat edelleen hieman korkeammalla kuin edellisen markkinakatsauksen aikaan. Myös seuraavan vuoden markkinahinta on laskenut, mutta pysynyt korkeammalla kuin edellisen katsauksen aikaan. Näin ollen määräaikaisten sopimusten energiamaksut eivät juurikaan muuttuneet edelliseen katsaukseen verrattuna.

Tulevaisuuden aikajaksojen hintakehitykseen vaikuttaa kunkin hetken spot-hinnan lisäksi myös monet muut tekijät, kuten päästöoikeuden sekä raaka-aineiden hintakehitys ja taloustilanne. Osaan näistä voi yksi presidentti twiiteillään saada aikaan epävarmuutta, mikä todennäköisesti näkyisi myös sähköjohdannaisten hintakehityksessä. Jäädään siis seuraamaan Trumpin twiittejä ja odottamaan seuraavaa potentiaalista matalan spot-hinnan hetkeä, mikä voisi tuotantotilanteen valossa tapahtua kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna eli ennen kuin Olkiluodon toisen reaktorin ja muutamien siirtoyhteyksien huollot alkavat. Matalien hintojen todennäköisyyttä pienentää kuitenkin virtaamien palautuminen takaisin normaalille tasolle.

Kirjoittaja Marko Kuittinen toimii riskienhallintapäällikkönä Lännen Omavoimassa.

• Haluatko ajankohtaista energia-asiaa sähköpostiisi? Tilaa Omaa voimaa -uutiskirje tästä.