Edellisessä markkinakatsauksessa mietittiin riittääkö sähköä Suomeen talvipakkasilla. Tässä katsauksessa saadaan jo hyvä arvio siitä kuinka kuluvan talven aikana käy, lisäksi katsauksessa katsotaan jo hiukan seuraavan talven näkymiä.

Energiateollisuus ry julkaisi noin viikko sitten tiedotteen, minkä mukaan sähkön kokonaiskulutus kuukausitasolla nousi Suomessa tammikuussa kaikkien aikojen ennätykseen. Normaalia kylmemmät lämpötilat, etenkin kuukauden loppupuolella vaikuttivat asiaan, mutta myös teollisuuden sähkönkäyttö nousi edellisestä vuodesta. Tämä kertoo siitä, että hyvä taloussuhdanne pitää kysyntää yllä ainakin osalla teollisuudenaloista. Tiedotteen tausta-aineistosta selviää, että kulutetusta sähköstä 22 % tuotettiin ydinvoimalla, 37 % lämpövoimalla, esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja vesivoimalla 12 %. Lisäksi Suomeen siirrettiin sähköä naapurimaista noin 25 % kulutuksesta.

Suomi oli voimakkaasti tuontisähkön varassa tammikuussa. Tässä ei välttämättä ole mitään väärää, kunhan luotamme siihen, että siirtoyhteydet maiden välillä pysyvät kunnossa. Tuontisähkön varassa oleminen nosti Suomen hinta-alueen kuukausikeskihinnan Ruotsin hinta-alueiden hintoja korkeammaksi. Kilpailukykymme lisäksi, energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta olisi parempi, että Suomen sähkön tuotanto olisi lähempänä kulutusta.

Tuontisähkön varassa oleminen nosti Suomen hinta-alueen kuukausikeskihinnan Ruotsin hinta-alueiden hintoja korkeammaksi.

Huolimatta kokonaiskulutuksessa tammikuussa tehdystä ennätyksestä, ei tehoennätystä tämän talven aikana näytetä rikottavan. Korkeimmillaan yksittäisen tunnin teho nousi tammikuussa yli 14000 MW:n jääden ennätyksestä vajaan 1000 MW:n päähän. Vaikka tehoennätystä ei rikottu, nousi tammikuun spot-hinnat paikoitellen korkeiksi. Korkeimmillaan tuntihinnat ylittivät 13 snt/kWh (sis. alv 24 %) tason ja keskihinta toteutui korkeampana kuin viime vuoden lopun kuukausina. Helmikuussa säätyyppi teki täyskäännöksen, mikä laski spot-hintoja alaspäin eikä korkeita hintapiikkejä myöskään nähty. Siirtoyhteydet ja suurimmat tuotantolaitokset toimivat joitakin tehonalennuksia huomioimatta ilman ongelmia, eikä sähköpulaa tullut.

Tuontisähköriippuvuutta vähentää merkittävästi Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantokäytön alkaminen, mikä nytkähti helmikuun lopussa eteenpäin, kun Säteilyturvakeskus puolsi käyttöluvan myöntämistä laitokselle. Lopullisesti luvan myöntää valtioneuvosto ja laitos on tämän hetken aikataulun mukaan täydessä käytössä vuoden 2020 alussa. Laitoksen 1600 MW:n sähköteho on omiaan parantamaan omavaraisuutta ja samalla pienentämään tuontisähkön varassa olemista. Laitos myös pienentää hintapiikkien riskejä Suomen hinta-alueella. Seuraavana talvena, pienemmän tuontiriippuvuuden lisäksi, myös sähkön riittävyys on paremmin taattu, joten kuluva talvi oli mahdollisesti viimeinen potentiaalisesti vaikea talvi muutamaan vuoteen.

Uuden reaktorin myötä myös hintaero Suomen ja Ruotsin (SE3) hinta-alueen välillä pienenee. Markkinahinta kokonaisuudessaan ei välttämättä OL3:n myötä laske, koska hintoihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten päästöoikeuden ja raaka-aineiden hintakehitys, hydrologinen balanssi sekä taloustilanne. Muiden tekijöiden yhteisvaikutus markkinahintoihin on suurempi kuin yksittäisen, suurenkin tuotantolaitoksen. Hintaeron kaventuminen Suomen ja Ruotsin välillä vaikuttaa ainakin teollisuuden kustannuskilpailukykyyn.

Helmikuussa tapahtunut käännös säätyypissä sekä päästöoikeuden ja kivihiilen hintojen lasku loppuvuoden noteerauksista on kääntänyt johdannaismarkkinoiden hinnat laskuun. Tämä tarjoaa määräaikaista sähkösopimusta miettiville paremman paikan tehdä sopimus verrattuna esimerkiksi viime vuoden lopun tilanteeseen. Mutta kuten jo aikaisemmissa katsauksissa on kerrottu ovat markkinahinnat nousseet parin vuoden aikana voimakkaasti, joten sopimusten energiamaksu on ainakin noin 1 snt/kWh korkeampi kuin pari vuotta sitten. Kuitenkin tämän hetken näkymän mukaan hydrologinen balanssi on pysymässä alle normaalin myös kuluvan vuoden ajan, joten johdannaismarkkinoiden hintojen lasku voi jäädä väliaikaiseksi.

Kirjoittaja Marko Kuittinen toimii riskienhallintapäällikkönä Lännen Omavoimassa.

• Haluatko ajankohtaista energia-asiaa sähköpostiisi? Tilaa Omaa voimaa -uutiskirje tästä.