Kivikylän Kotipalvaamon maittavat tuotteet tunnetaan ympäri Suomen. Toimitusjohtaja Jari Laihonen korostaa menestyksen olevan monien tekijöiden yhteinen tulos. Laatu ja tekijät ovat kaiken keskiössä.

1. Kaikki alkoi 1970-luvulla Lapin Kivikylässä savusaunasta, jossa Jari Laihosen isä ryhtyi palvaamaan joululihoja kyläläisten tarpeisiin. Maailma oli tuohon aikaan hyvin erilainen. Minkälaiset olivat ensiaskeleet?

– Kaikki tapahtui meidän kotipihassamme, joten tuo aika herättää lämpimiä lapsuuden muistoja. Isä savusti ja sain olla apumiehenä, sitä kautta sain savustajan opin.

– Lähiseudun taloissa tapettiin syksyllä sika, josta kinkku tuotiin hyvissä ajoin ennen joulua suolattavaksi. Tämän jälkeen se palvattiin ja asiakas haki kinkun muutamaa päivää ennen joulua. Samalla kertaa saatettiin tuoda sian etupää, joka laitettiin väkevään suolaan ja se palvattiin pääsiäiseksi.

– Palvaamo toimi käytännössä joulun aikaan kolmisen viikkoa ja pääsiäisen aikaan kaksi viikkoa. Juhannusviikolla saatettiin palvata ylikypsää kylkeä, jotta siihen saatiin säilyvä pinta. Tämä oli tärkeää, sillä siihen aikaan kaikilla ei ollut esimerkiksi mökillä jääkaappia.

2. Jouluna ne hetket olivat juhlallisia, kun isojen maalaistalojen ruokapöytiin laitettiin paksun suolapinnan omaavia isoja 15-20 kilon kinkkuja. Monessa talossa sika oli kasvatettu itse nimenomaista tarkoitusta varten. Nouseeko alkuvuosilta mieleen jotain tiettyä hetkeä?

– Olin 18-vuotiaana armeijassa Lahden Hennalassa ja ennen joulua minut kuulutettiin vääpelin puheille. Hän kertoi, että olisi ikäviä uutisia, sillä isäni oli saanut sydänkohtauksen. Minulle myönnettiin 12 päivän loma ja ajoin kiireessä kotiin. Kun pääsin kotipihaan, isä nauraa hekotti kotipihassa. Ihmettelin, että mitäs se tuolla tavalla nyt heti sydänkohtauksen jälkeen. Isä totesi sanoneensa, että hän olisi saanut sydänkohtauksen, ellei apumies tule palvaushommiin kun kinkkua oli kaikki paikat täynnä.

3. Ammattitaito on syntynyt isän opissa töitä tehdessä. Minkälaista oppia alkuvuosina tarttui?

– Kinkkujen suolaaminen oli raskasta touhua, kun yhden piikin kanssa piikitettiin kinkkuja, sillä tuohon aikaan ei ollut vielä isoja koneita. Koko perhe osallistui toimintaan ja opin sai vähän niin kuin pakosta. Jokaisesta saunalämpimästä palvikinkusta otettiin pienet viillot, jotta saatiin maistettua suolat ja tehtyä jatkuvaa tuotekehitystä. Sitä kautta oppi esimerkiksi sen, millä eri sikoja on syötetty ja miten se vaikuttaa lihan rakenteeseen ja makuun.

4. Laihonen jatkoi edesmenneen isänsä toimintaa ja perusti Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n vuonna 1992. Kolme vuotta myöhemmin yritys sai Suomen paras saunapalvi -palkinnon ja palkkasi samana vuonna ensimmäisen työntekijän. Miten toimintaa lähdettiin rakentamaan?

– Yksi kivijalka on alusta lähtien ollut lähituottajat. Ostin tutulta tuottajalta ensimmäiset 20 elävää sikaa, jotka kuljetin lopetettavaksi Kuivalahdelle, josta ne tuotiin tänne Kivikylään. Nämä siat leikattiin ja palvattiin, jonka jälkeen niitä ryhdyttiin myymään lähikauppoihin. Tämä kierto alkoi uudestaan joka maanantai.

5. Toimintatavat ovat pysyneet samoina, mutta tuotteiden määrä on luonnollisesti kasvanut moninkertaiseksi. Montako sikaa nykypäivänä kulkee Kivikylän ammattilaisten käsien kautta?

– Siinä missä vuonna 1995 leikattiin ja jalostettiin 20 sikaa viikossa, on vastaava lukema nyt 2000 sikaa viikossa. Silloin teimme työtä kahdestaan Matti Laineen kanssa, tänä päivänä meitä on yhteensä noin 350 henkilöä. Lapissa leikkaamme ja savustamme lihaa, Huittisissa teemme suoleen laitettavat jalosteet eli nakit ja Huiluntuhdit, Säkylässä tehdään lihapullat ja siivutetaan palvikinkut pakkauksiinsa. Vaikka toimimme kolmessa eri paikassa, olemme yksi yhteinen toimija.

6. Mitkä asiat ovat olleet vuosikymmenien aikana tärkeässä roolissa, jotta toiminta, tuotevalikoimat ja brändi ovat kasvaneet suuriksi ja suosituiksi?

– Ketjunopeus on aina ollut valttimme, ja sen nopeuden maistaa lopputuloksessa. Kun sika on haettu lähituottajalta alkuviikosta ja se on asiakkaan pöydässä perjantaina, on liha todella hyvää. Tuotteet tehdään meidän makuumme ja se maku on varmasti tunnistettava. Pettymyksiä ei saa tuottaa, vaikka odotukset kuinka kasvaisivat.

– Toriautoilla on ollut oma vaikutuksensa tunnettavuuteen. Niiden avulla olemme ihmisten arjessa mukana ja pääsemme ihmisten tietoisuuteen sekä suoriin asiakaskontakteihin. Kohtaamisista saatujen palautteiden pohjalta olemme voineet tehdä tuotekehitystä ja panostaa niihin tuotteisiin, joista ihmiset eniten pitävät.

– Myös mainontamme kuvaa todellisuutta ja niissä on tekijät vahvasti esillä. Teemme tunnuslauseemme mukaisesti Tunteella omasta maakunnasta, ihmiset tekevät tuotteet ihmisille. Meillä on vahva jalansija kotipaikkakuntiemme arjessa monella tavalla.

7. Mitkä tuotteet ovat Kivikylän keihäänkärkiä? Entä mitkä nousevat Laihosen omiksi suosikeiksi?

– Wanhanajan nakki on sellainen tuote, että jos sitä jossain pakkaamattomana on, niin siitä on maistettava aina pari nakkia. Sen lisäksi Huiluntuhti, palvikinkku ja lihapullat maistuvat. Nämä ovat myös meidän neljä myydyintä tuotettamme. Tuotekehitys ohjautuu sen mukaan, että niitä tuotteita joista me itse tykkäämme, myydään kaikkein voimakkaimmin.

8. Toiminnan kehitys on vaatinut ympärilleen vahvan yhteisön. Tähän lukeutuvat niin kunta ja kuntalaiset kuin yhteistyökumppanit kuten esimerkiksi energiayhtiö. Säkylän tehtaan katolle asennettiin viime kesänä aurinkopaneelit. Millä tavoin teknologinen kehitys näyttäytyy Kivikylän toiminnassa?

– Alkuunhan tänne Lappiin ei tullut kunnon tietäkään, vaan alue oli metsää ja täynnä lehmien laidunmaata. Kasvumme on vaatinut paljon siis myös esimerkiksi kunnallistekniikalta ja energiayhtiöltä. En olisi vielä kymmenen vuotta sitten uskonut, että lihapullia syntyy aurinkoenergialla. Ajatuksena on, että kymmenen vuoden kuluttua jokaisella tehtaallamme on paneelit katolla.

9. Minkälainen merkitys ympäristöystävällisyydellä on Kivikylässä?

– Jätteenä meillä tulee kiloissa eniten sianluita. Niistä on tehty jo pitkään Honkajoella lannoitetta ja viime aikoina niistä on ryhdytty tuottamaan Säkylässä nestekaasua. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden kuluttua me saamme autoihimme kaasut omista jätteistämme. Siinä vaiheessa kierrätysketju on erittäin tiivis.

– Hankimme siat läheltä, teurastamo on lähellä ja meidän toimipisteemme sijaitsevat lähellä toisiaan. Näin ollen myös logistinen hiilijalanjälkemme on verrattain pieni.

10. Ylpeys oman maakunnan laadukkaista tuotteista vie Kivikylää eteenpäin. Kuinka tärkeä merkitys paikallisuudella on toiminnalle?

– Erittäin tärkeä. Olen ylpeänä ja kiitollisuudella kuunnellut, kun paikalliset ihmiset kertovat vievänsä Kivikylän tuotteita tuliaisiksi eri puolille Suomea. Samaan aikaan täytyy muistaa, että se asettaa meille myös tietynlaisia velvoitteita esimerkiksi yhteisöllisyyden suhteen. Me haluamme olla mukana alueellisen hyvinvoinnin kehittämisessä.

11. Mitkä asiat toimitusjohtaja näkee Kivikylän Kotipalvaamon vahvuuksiksi tänä päivänä ja missä on tulevaisuuden tähtäin?

– Uudet innovaatiot ja jatkuva eteenpäin pyrkiminen ovat tärkeässä roolissa. Niistä kun pystymme pitämään kiinni, niin uskon toimintamme kehittyvän samalla tavalla kuin tähänkin asti. Liekki kaikkeen tekemiseen palaa edelleen yhtä vahvana kuin silloin aikanaan pienenä poikana siellä savusaunassakin.

Kolme Kivikylän Kotipalvaamon kasvuun eniten vaikuttunutta asiaa:

1. Henkilöstö

– On ollut onni, että olen löytänyt juuri oikeanlaiset ihmiset tekemään tätä hommaa. Kaikilla on ollut samanlainen palo itse työhön ja siihen, että me kehitymme ja kasvamme.

2. Laatu

– Tuotteiden laatu ja sen ylläpitäminen ovat kaiken A ja O. Loppujen lopuksihan laatu on asia, mikä ratkaisee brändin suosion ja kestävyyden.

3. Perinteet

– Kilpailu alalla on kovaa, joten meidän on päivittäin kaivettava kauppojen hyllyiltä tila itsellemme. Yksi vahvuutemme on perinteiden kunnioittaminen, ja sitä kautta opittujen lihankäsittelytaitojen myötä olemme tulleet vahvoiksi ammattitaitajiksi.