Eläköön vanha kunnon kauppalista – joko paperille kirjoitettu tai puhelimeen tallennettu.

Asiantuntija Elina Ovaskainen Motiva Oy:sta kertoo, että kotitaloudet voivat pienentää ruokahävikkiä lisäämällä suunnitelmallisuutta.

– Ennen kauppaan lähtöä kannattaa esimerkiksi katsoa, mitä ruokatarvikkeita kotona jo on ja miettiä, mitä tarvitaan lisää. Hankittavat tuotteet ja niiden määrä on järkevää kirjata ylös kauppalistaan.

Suunnitelmallisuus vähentää osaltaan myös turhaa kaupoissa haahuilua sekä heräteostoksiin sortumista.

– Ja sittenhän voi aina soittaa kaupasta puolisolle, jos kauppalistassa on jotain hämärää, Ovaskainen naurahtaa.

Pieni harkinta tässä vaiheessa ei vähennä mitenkään ruokaan liittyvää elämyksellisyyttä, fiiliksiä ja iloista kokeilua. Päinvastoin, se helpottaa arjen pyörittämistä ja antaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään keittiössä.

Pieni on kaunista

Vanha hyvä vinkki kuuluu, että kauppaan ei kannata mennä nälkäisenä. Myös erilaisten paljoustarjousten kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Paljoustarjoukset ovat ongelmallisia, jos tuote on vaikkapa herkästi pilaantuva. Valmispakkauksissa yksi homeinen mandariini pilaa helposti myös vieressään olevat. Lisäksi on tavallista, että hedelmiä ei lopulta tulekaan syötyä niin paljoa.

Ruokahävikin vähentämisen vinkkelistä pienet pakkaukset voittavat isot, mikäli isoista pakkauksista jää ruokaa yli.

– Ympäristöä rasittaa enemmän yksi pois heitetty kinkun viipale, kuin pakkaus, jossa se on ollut.

Muovi on nykyään hieman huonossa huudossa, mutta se sopii hyvin monien elintarvikkeiden pakkaamiseen. Olennaisinta, on että muovi päätyy käytön jälkeen muovinkeräykseen eikä luontoon.

Luota aisteihin

Päiväyksiäkin kannattaa tietenkin katsoa sillä silmällä ja miettiä, pystyykö käyttämään ostoksensa ajoissa.

– On kuitenkin järkevää ostaa vaikkapa päiväyksen takia alennuslaputettua jauhelihaa, jos tietää, että käyttää sen ajoissa. Tällaisen jauhelihan voi laittaa myös pakastimeen.

Viimeistä käyttöpäivää on syytä noudattaa. Parasta ennen -merkintä kertoo kuitenkin nimensä mukaisesti vain arvion, koska tuote on parhaimmillaan.

– Ylipäätänsä ruoan, esimerkiksi maito- tai hapanmaitotuotteiden syömäkelpoisuutta kannattaa arvioida aistinvaraisesti eli kokeilla, miltä ruoka tuoksuu ja maistuu.

Hävikkiuhan alaisen ruuan hyödyntäminen on ekoteko. Sen ympärille on syntynyt viime vuosina myös liiketoimintaa. Netissä toimii kauppoja, joiden kautta voi ostaa hävikkiuhan alaista ruokaa huomattavilla alennuksilla.

Jääkaappijärjestys kunniaan

Jääkaappijärjestykselläkin on merkitystä ruokahävikin pienentämisessä.

– Nopeimmin vanhaksi menevät tuotteet kannattaa laittaa hyvin esille, jotta ne tulevat käytettyä ensiksi.

Jääkaapin alaosassa on kylmempää, joten sieltä löytyvät oikeat paikat kalan ja lihan säilytykseen. Myös lähellä takaseinää on yleensä viileämpää kuin hyllyn etuosassa.

Jääkaapille sopiva lämpötila on +4 -+5 astetta. Vaikka jääkaapissa olisi oma lämpömittari, niin tämän lukemat kannattaa aina silloin tällöin tarkistaa.

– Jääkaapin lämpötila tarkistetaan asettamalla keskelle keskimmäistä hyllyä vesilasi, missä on lämpömittari. Sen olisi hyvä olla paikallaan yön yli ja katsoa sitten, mikä on lukema.

Luotettavin mittaustulos saadaan, kun lämpötila mitataan vedestä. Jos lämpötilan mittaa ilmasta, niin lukemiin vaikuttavat helposti esimerkiksi jääkaapin oven aukaisut.

Tuoretta ja pakastettua leipää

Pakastinkin voi auttaa ruokahävikin pienentämisessä – varsinkin, jos se ei toimi välisijoituspaikkana, jonne ruuat unohdetaan ja heitetään sitten myöhemmin pois.

– Pakastusrasioihin kannattaa merkata tarkkaan niiden sisältö. Järkevää voisi olla, että jonkinlainen kirjanpito pakastimen sisällöstä olisi myös laitteen ulkopuolella.

Kotitalouksissa heitetään paljon pois vanhaa tai ei kovin tuoretta leipää. Pakastin voi auttaa tässäkin.

Ison ruisleipäpakkauksen annista kannattaa ehkä siirtää osa saman tien pakkaseen. Pakkasesta otettu ei kenties vastaa ihan tuoretta, mutta ainakin se voittaa vanhan ja kuivuneen leivän.

• Lisää vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen: www.saasyoda.fi

Kaikesta kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Ruokahävikkiä syntyy vuosittain noin 20–25 kiloa henkilöä kohden.

• Lähde: Luonnonvarakeskus, www.luke.fi

Hävikistä herkuksi on ruokabloggaajien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on innostaa ja taikoa hävikki herkuiksi. Reseptejä paahdetusta tomaattisalsasta risottoleipään löytyy esimerkiksi Facebookista.