Robottipölynimuri pitää jo monen kodin lattiat siisteinä, mutta yleiskäyttöinen robotisoitu kotiapulainen on vaikein mahdollinen haaste teknologian kehittäjille.

Robotiikan professori Ville Kyrki avaa laboratorion oven Aalto-yliopistossa. Lattialla jököttää Care-O-Bot-robotti ilman muovikuoria, keskivartalon elekroniikka esillä. Se osaa liikkua törmäilemättä kodeissa ja toimistoissa, ja nostella kauppakassien painoisia esineitä. Japanissa astetta väkevämmät nostorobotit työskentelevät jo vanhustenhoidossa hoitajien apuna.

-Nykyisin pystymme rakentamaan robotin, joka tyhjentää astianpesukoneen. Mutta se osaa tyhjentää vain tietyn astianpesukoneen tietyssä keittiössä, Kyrki kuvaa robottien nykyistä älykkyyttä.

Aina kun robotti siirretään uuteen ympäristöön, se täytyy ohjelmoida uudelleen.

Esimerkiksi Pepper-robotit ottavat asiakkaita vastaan ja toimivat näyttelyoppaina, mutta ennen sitä tarvitaan robotti-insinöörin ohjelmointitaitoja.

-Robottien äly on tällä hetkellä kehityksen suurin pullonkaula, Aalto-yliopiston älykkään robotiikan tutkimusryhmän johtaja toteaa.

Ja nyt emme puhu kirjaviisaudesta, sillä siinä robotti kyllä peittoaa ihmisen. Keinoälyn laskentakapasiteetti on ihmiseen verrattuna valtava, samoin muisti. Niinpä esimerkiksi shakkipelissä ihminen on konetta vastaan voimaton.

Robottien akilleen kantapää on arkijärki.

-Meillä ihmisillä on hirveästi ymmärrystä elämän perusasioista, ja sitä me emme vielä osaa robotille opettaa, Kyrki toteaa.

Sen takia Kyrki tutkimusryhmineen on keskittynyt juuri robottien oppimiskyvyn tutkimukseen. Aallon tutkimusryhmä on opettanut roboteille varsin arkisia taitoja, kuten käsihöylän käyttöä ja paloletkujen liittämistä toisiinsa. Robotit ovat hyviä toistamaan liikeratoja, mutta paloletkuja liittäessä pitää osata myös soveltaa, sovittaa kappaleet kohdakkain ja ymmärtää paljonko voimaa sopii käyttää.

-Tutkimuksen tavoitteena on, että robotti pystyisi käsittelemään mitä tahansa kappaleita ihmisen opastamana.

Tutkijoiden oppilaat ovat uuden sukupolven teollisuusrobotteja, jotka oppivat kädestä pitäen ja osaavat varoa lähistöllä työskenteleviä ihmisiä.

Tehtaissa teollisuusrobotit ovat tehneet töitä jo vuosikymmeniä, mutta koteihin ruohonleikkuuta ja imurointia monitaitoisempia palvelurobotteja saadaan professorin mukaan vielä odotella. Yllättävää kyllä, kodit ovat roboteille usein se kaikkein vaikein toimintaympäristö.

-Mitä suurempi vaihtelu ympäristössä on, sitä vaikeampi ympäristö se on robotille. Tehtaat ovat hyvin organisoituja, ja liikenteessäkin on säännöt joita pitää noudattaa. Joka kodissa on sen sijaan omat sääntönsä esimerkiksi siitä, missä eri tavarat sijaitsevat. Se tarkoittaa, että robottia ei voida ohjelmoida etukäteen, vaan sen pitää mukautua käyttäjänsä tapoihin.

Tällä haavaa kotirobottien huippua edustaa 2016 esitelty Asus Zenbo, jota luvataan myyntiin pikapuoliin noin 600 euron hintaan. Vaikka Zenbo osaa puhua, laulaa, valokuvata ja liikkua kotona, on se kuitenkin pohjimmiltaan vain Android-tabletti pyörillä.

Vaikka tekoäly pystyy jo tekemään niin sijoituspäätöksiä kuin pörssiuutisia paljon ihmistä tehokkaammin, on robottien arkinen ongelmanratkaisukyky edelleen taaperoikäisen luokkaa.

-Mutta lapsikin joutuu harjoittelemaan aika monta vuotta motorisia taitoja ja sitä, mitä saa, ja mitä ei saa tehdä, Kyrki muistuttaa.